Ylivelkaisuudesta tässä on kysymys, liki kautta läntisen maailman. On kuviteltu, että varaa on mihin tahansa ja ainakin sitten velaksi. Eurooppa, euroalue, teki sen virheen, että alkoi itsekin toitottaa, että tämä on euro-ongelma. Sellainenkin siitä tuli.
Parasta, mitä eurolle nyt voi tapahtua, on avoin, analyyttinen ja kriittinenkin keskustelu tulevasta suunnasta. Pahinta taas, että tyydytään leimaamaan; myönteiset puheet kiiluvasilmäisen federalistisiksi ja kriittiset arviot EU-vastaiseksi populismiksi.
Molemmat ääripäät tekevät tässä suurta hallaa. Mielikuvaksi jää, että joko ollaan valmiita vastaamaan mistä tahansa kunhan porukassa pysytään tai sitten, että nyt äkkiä kaikesta ulos omaan yksinäisyyteen.
Tosiasia on, että talous- ja rahaliitto on hivuttautunut etäälle siitä, mistä aikanaan sovittiin. Eurosta on tullut täysin erilainen kokonaisuus, kuin mitä se alun alkaen oli.
Palataan hetkeksi alkuperäiseen. Silloin oli epäilyjä, vastaavatko kaikki huutonsa, ja siihen haluttiin rakentaa suoja. Se oli kaksiosainen; ensiksikin no bailout -säännöllä kiellettiin yhteinen vastuu ja toiseksi vakaussopimuksella velvoitettiin euromaat hoitamaan taloutensa asianmukaisesti.
Hivuttaminen alkoi, kun vakaussopimus tuntui rajoittavan hallitusten rahankäyttöä. Moraalikato tuli, kun komission puheenjohtaja Prodikin leimasi sopimuksen ilmaisulla ”stupid”. Sen jälkeen, Suomessakin, alettiin puhua kamreereista, jotka kyttäävät vain numeroita eivätkä ymmärrä talouden suuria linjoja. Vakaussopimus menetettiin.
Markkinatkaan eivät uskoneet euron pitävän periaatteistaan kiinni ja pelasivat uhkapeliä no bailout -sääntöä vastaan. Luottivat, että euromaat yhdessä hoitavat, jos joku maa joutuu ongelmiin. Tähän saattoi rohkaista Euroopan keskuspankki, joka otti vakuudeksi kaikkien euromaiden velkasitoumuksia yhtä vahvoina.
Kreikan tukipaketti, sitä seurannut väliaikainen vakausrahasto ja Euroopan keskuspankin velkakirjaostot merkitsivät, että no bailout käytännössä kuopattiin.
Kaksi keskeistä euron periaatetta on menetetty. Olemme siis täysin erilaisen kattauksen pöydässä. Siitäkin on selvittävä.
Pöydällä on ehdotuksia eurobondeista, euromaiden yhteisestä luottojen hankinnasta ja siihen liittyen myös ”eurohallituksesta”, jolla tähdätään talouspolitiikan tiivistämiseen. Kuvaavaa on, että suuret markkinasijoittajat kovasti kannattavat eurobondeja, ja niin, esimerkiksi brittihallinto, joka ei bondeja kuitenkaan joutuisi takaamaan.
Eurobondi -ehdotus merkitsee tulonsiirtoa ainakin korkotasauksen muodossa vahvoilta euromailta heikoille, joiden velansaantimahdollisuuksia se samalla parantaa. Nykyongelmat taas johtuvat juuri siitä, että velanotto- ja velaksielämisenhalua on ollut liikaakin. Pohjoisen Euroopan yleinen mielipide ja poliittinen kenttä näyttää olevan nihkeä eurobondeille. Se on hyvä.
Olisiko sittenkin syytä palata lähemmäs alkuperäistä euroa?
Moni ekonomisti näyttää olevan sitä mieltä, että EU ja euromaat lähtivät vääriin pöytiin tukitoimissa. Tavanmukainen ylivelkaisuuden pöytäjärjestys on, että IMF, velallinen ja velkojat, hakevat ratkaisua tarvittaessa velkasaneerauksella. Jos velkojatkin uhkaavat sen vuoksi kaatua, pöytään nousevat niiden kotimaitten hallitukset, jotka sitten joutuvat pohtimaan rahalaitostensa pelastamista ja kansallistamista. Vasta viime kädessä, jos kriisin tartunta edelleen uhkaa, apuun voisivat tulla nekin maat, joiden luottolaitosten riski on välillinen. Tämänkaltainen ajattelu on ollut myös minun mielessäni (mm. tässä blogissa 4.5. ja 22.6.2010) aina kriisin alusta asti.
Paluu tuohon IMF:n johdolla toteutettavaan normaalijärjestykseen tarkoittaa siis ensisijaista vastuuta velalliselle ja velkojille sekä toisessa vaiheessa oman maansa rahalaitoksia pelastaville kansallisille hallituksille. Siinä vaiheessa myös avustettavien pankkien ym. kansallistaminen on mahdollista. Tällä marssijärjestyksellä nykyisenkaltaisia tukipaketteja ei tehdä ja mahdollinen yleinen hätäapukin jäisi määrältään olennaisesti pienemmäksi.
Samalla pitää ehkäistä ylivelkaantumisen ja liiallisen alijäämän mahdollisuus jatkossa. Paluu vakaussopimukseen, johon nyt on esitetty komissaari Olli Rehninkin toimesta hyviä terästyksiä, toimii kunhan sitä ehdottomasti noudatetaan. Noudattamista auttaa toinen kurin ylläpitäjä, luottomarkkinat. Kun ne toimivat normaalisti, korkotaso rankaisee heti huolimattomasta taloudenpidosta tai luottohanat sulkeutuvat kokonaan ylivelkaantuvalta. Tätä markkinavaikutusta ei tässä kriisissä ollut ajoissa, koska markkinat eivät uskoneet euron pitävän periaatteistaan kiinni.
Euro toimii, myös jatkossa, mutta vain, jos sen alkuperäisiä periaatteita tinkimättä noudatetaan. Tämä nostaa väistämättä esiin kysymyksen luottamuksesta. Kun kaikki periaatteet on kertaalleen rikottu, voiko sen pysyvästi paikata?
Vanhasta kokemuksesta tiedän, että hyvät ajat tuottavat huoletonta menoa, sen jälkiä nytkin korjataan. Huonoina aikoina huolellisuus kasvaa, ja siitäkin näkyy merkkejä. Uusi euron koettelemus tulee siis vasta, kun talous kohentuu. Sitä ennen käydään sen verran syvällä, että muistipaikka jää, ainakin yhdelle sukupolvelle, niin äänestäjäkuntaan kuin markkinavoimiinkin. Siihen on nyt tyytyminen.
Niinistö
haluaa kertoa, että ylivelkaantuminen johtuu huolimattomasta
taloudenpidosta ja liiallisesta velanotto- ja velaksielämishalusta. Hän
osoittaa syyllisiksi meidät velanottajat: valtion, kunnat, järjestöt ja
kansalaiset.
Tässä
Niinistö huijaa. Hän osoittaa väärää syyllistä. Samalla tavalla koko
muukin valtionjohtomme ja virkamieskuntamme huijaa meitä.
Kansakunnan
ylivelkaantuminen - tai velkaantuminen ylipäätään - ei näet johdu
huolimattomasta ja leväperäisestä taloudenpidostamme ja liiallisesta
velaksi elämisen halustamme vaan automaattisesti (pyramidihuijauksena)
velkaannuttavasta raha- ja pankkijärjestelmästämme, johon Niinistö ja P.
Lipponen meidät ovat ajaneet.
Syyllinen
on Sauli Niinistö itse. Hän on valtiovarainministerinä toimiessaan
(1996-2003) luonut tilanteen, jossa yhteiskuntamme velkaantuu väkisin
kaikilla tasoilla. Velkaantumista (ja velkakierrettä, velkaorjuutta ja
velkaan tuhoutumista) ei voi mitenkään estää, sillä raha- ja
pankkijärjestelmämme johtaa automaattisesti velkaantumiseen. Jopa
rahamme itse on velkaa.
Koska
raha- ja pankkijärjestelmämme sellaisenaan, itsessään, johtaa väkisin
velkaantumiseen, ylivelkaantumista ei voi hoitaa Niinistön lääkkeellä,
palaamalla noudattamaan vakaussopimusta, siis ryhtymällä jälleen
hoitamaan taloutta ”asianmukaisesti” (vakaussopimus rajoittaa valtion
julkisen velan ja budjettialijäämän määrää). Taloudessa tehtävillä
kuritoimilla ja leikkauksilla ei millään tavalla voida hillitä itse
velkaantumisen syytä, raha- ja pankkijärjestelmäämme, joka jauhaa omaan
tahtiinsa täysin riippumatta siitä, mitä reaalitaloudessa tehdään.
Rahajärjestelmämme ja reaalitaloutemme ovat näet täydellisesti erossa
toisistaan. Rahajärjestelmämme on kuin letku, jolla taloutemme imetään
tyhjäksi, eikä talouden toimilla tuota tyhjäksi imemistä mitenkään voida
estää tai hillitä (talouden toimet eivät ulotu itse letkuun ja
imemiseen). Nykyisessä raha- ja pankkijärjestelmässämme tuhoudumme
väkisin, teemmepä mitä hyvänsä, ja tuhoaja-isiämme ovat Sauli Niinistö
ja Paavo Lipponen. He tuhoavat Suomen ja Suomen kansan, ja he ovatkin
Suomen historian ylivoimaisesti suurimmat rikolliset, lopulliset
tuhoajamme.
Syyllinen
on raha- ja pankkijärjestelmämme, vaikka Niinistö heti kirjoituksensa
ensimmäisessä kappaleessa rientää ilmoittamaan, että kyseessä ei ole
euro-ongelma.
Syyllisiä eivät ole valtio, kunnat, järjestöt ja me kansalaiset.
Velkaantumisesta
päästään vain sanoutumalla irti juutalaisesta raha- ja
pankkijärjestelmästä ja luomalla oma kansallinen raha- ja
pankkijärjestelmä, jossa raha ei tule liikenteeseen korollisena velkana
vaan esimerkiksi palkkiona valtiolle (jolla on rahanluontioikeus)
suoritetuista töistä ja palveluista. Niinistö ei kuitenkaan vaadi
nykyisestä raha- ja pankkijärjestelmästä luopumista vaan esittää
näennäisratkaisuja Timo Soinin ja Raimo Sailaksen tapaan. Hän suojelee
varsinaista syyllistä, juutalaista raha- ja pankkijärjestelmää. Eliitin
asiamiehenä hän syyllistää meitä kansalaisia ja vaatii meitä kiristämään
vyötä, että juutalaisten kontrolloima kansainvälinen pankkieliitti saa
jatkaa verenimentäänsä ja tuhota meidät. Niinistö on rikollisten
tuhoajien asialla. Vuonna 1997 hän kävi Bilderbergin kokouksessa
saamassa ohjeistusta juutalaiskommunistiselta maailmaneliitiltä. Nyt hän
pyrkii presidentiksi voidakseen varmistaa, että raha- ja
pankkijärjestelmämme säilyy ja juutalainen verenimentä jatkuu
häiriintymättömänä. Niinistö on juutalaisen eliitin sylikoira ja Suomen
tuhoaja.
Tässä
on syytä tarkastella lähemmin tuota raha- ja pankkijärjestelmää, jota
Niinistö suojelee. Yllä todettiin jo, että kyseinen järjestelmä on
pyramidihuijaus, joka velkaannuttaa yhteiskunnan väkisin kaikilla
tasoilla ja lopulta tuhoaa yhteiskunnan väkisin. Todettiin myös, että
järjestelmässä raha itse on korollista velkaa pankeille ja että
rahajärjestelmä sen vuoksi on kokonaan irti reaalitaloudesta, kuin
letku, jolla talous imetään tyhjäksi. Meillä ei ole itse asiassa
todellista rahajärjestelmää lainkaan, on vain velkajärjestelmä eli
orjuutusjärjestelmä, jossa velkaa vain sanotaan ”rahaksi”. Jokainen
seteli, joka on liikenteessä, on jonkun pankista lainaksi ottama.
Jokainen seteli naksuttaa siis koko ajan ilmaiseksi korkoa pankeille ja
niiden takana olevalle kansainväliselle pankkieliitille, joka tämän
velkajärjestelmän vuoksi on noussut maailmanvaltaan, sekä näkymättömäksi
hallitsijaksi että näkyväksi hallitsijaksi (liki kaikki hallitukset ja
puolueet ovat kansainvälisen pankkieliitin kontrollissa). Joka
kontrolloi velkaa ja velkakierrettä, kontrolloi suvereenisti kaikkea
(klikkaa TÄSTÄ).
Kun
asiakas (valtio, kunta, järjestö, kansalainen), jota Niinistö syyttää
velaksi elämisestä ja huolimattomasta taloudenpidosta, astuu rahaa
tarvitessaan pankkiin anomaan lainaa, hän joutuu allekirjoittamaan
velkakirjan, jossa hän panee likoon omaisuuttaan vakuudeksi ja lupaa
maksaa lainan takaisin. Pankille on tärkeää viime kädessä vain tuo
allekirjoitus, sillä se tekee velkakirjasta sille varallisuutta, jota se
voi esimerkiksi myydä tai ostaa sillä valtion velkakirjoja. Koska
allekirjoituksen saatuaan pankki on saanut velkakirjassa merkityn summan
verran varallisuutta, se sen vastikkeeksi sijoittaa asiakkaan tilille
sovitun lainasumman. Asiakas siis itse rahoittaa lainansa. Pankki vain
muuntaa velkakirjan rahaksi (joka on siis velkaa, koska se on korkoineen
maksettava pankille takaisin) lainaamatta mitään omaansa.
Pankki
ei koskaan lainaa asiakkaiden pankkitileillä olevia rahoja, sillä sitä
se ei saa tehdä ja vaikka saisikin, se ei lainaa niitä, koska se joutuu
maksamaan niistä tallettajille korkoa (niiden lainaaminen ei ole
kannattavaa). Pankki luo allekirjoitetun velkakirjan saatuaan asiakkaan
tarvitsemat rahat tyhjästä, pelkkänä kirjanpitotoimena. Rahan
painatuskustannukset ovat mitättömät, ja niin voidaan sanoa, että pankki
synnyttää rahaa tyhjästä (lisäksi suurin osa rahasta on sähköisessä
muodossa pelkkänä numerona tietokoneen näytöllä). Kun siis pankki on
merkinnyt asiakkaan tilille sovitun lainasumman, liikenteessä olevan
rahan määrä on kasvanut tuon lainasumman verran. Kun asiakas maksaa
velkansa pankille pois, liikenteessä olevan rahan määrä vastaavasti
pienenee. Kaikki liikenteessä oleva raha on siis jonkun pankista
lainaksi ottamaa. Jos kaikki maksaisivat pankkivelkansa yhtaikaa pois,
mihinkään ei jäisi rahaa (paitsi pankkivelkana rahaa voi kyllä tulla
liikenteeseen omaan maahan viennin tuloksena, kun tavaroita ja
palveluksia myydään ulkomaille, mutta tämä kumoutuu siihen, että muut
maat vastaavasti myyvät täällä tavaroitaan ja palveluitaan ja imevät
täältä rahaa omiin maihinsa; lisäksi tuo ulkomailta saatava raha on
sekin alun perin jonkun pankista lainaksi ottamaa; nykyinen
velkaperusteinen rahajärjestelmä on levinnyt lähes koko maailmaan).
Liikenteessä
on siis rahaa niin paljon kuin sitä on otettu pankeista lainaksi.
Kaikki raha on velkaa pankeille. Kun pankit kuitenkin vaativat
lainoilleen korkoa, syntyy tilanne, jossa yhteiskunnassa on koko ajan
pankeille takaisin maksettavaa enemmän kuin rahaa on olemassakaan: rahaa
on liikenteessä otetun lainamäärän verran, mutta takaisin on maksettava
tuo määrä + korko (korkoonhan ei erikseen luoda rahaa; sitä luodaan
vain velan pääoman verran). Koska pankeilla ja rahoituslaitoksilla on
rahan luomisen monopoli, ne synnyttävät korkovaatimuksellaan
pyramidihuijauksen, sillä kokonaisuutena katsoen jonkun on aina otettava
lisää velkaa voidakseen maksaa edelliset pankkivelkansa ja niiden
korot. Koska takaisin pankeille maksettavaa on koko ajan enemmän kuin
rahaa on olemassakaan, yhteiskuntaan syntyy pakko lainata pankeista koko
ajan lisää lainanhoitokuluista selviämiseksi. Siksi yhteiskunta
velkaantuu väkisin kaikilla tasoilla joutuen lopulta velkaorjuuteen ja
tuhoutuu. Raha- ja pankkijärjestelmämme velkaannuttaa yhteiskuntamme
väkisin, automaattisesti, järjestelmästä itsestään johtuen. Se
velkaannuttaa, käytti sitä kuka hyvänsä. Kokonaisuutena katsoen velkoja
on täysin mahdoton maksaa koskaan kokonaan pois; yhteiskunnassamme on
rahajärjestelmämme sanelema velkapakko ja velkavankeus, voidaan sanoa
myös pakkotuhoutuminen. Suomi on vastuuttomien poliitikkojen ylläpitämä
elämänhelvetti, jossa kaikki on sidottua ja kuristettua.
Yhteiskuntamme
pyörii velan varassa, koska raha itse on velkaa. Maamme päättäjät, mm.
Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen, luottavat siihen, että kansalaiset,
kunnat, järjestöt ja valtio menevät velkaan, että meillä olisi
yhteiskunnassa rahaa. Jos kukaan ei ottaisi velkaa pankista, missään ei
olisi rahaa eikä yhteiskunta voisi pyöriä (suora vaihtokauppa ilman
rahaa on sangen vaikeaa). Niinistö siis itse on pakottanut
yhteiskuntamme velkaantumaan, kun hän on sitonut maamme
velkaperusteiseen rahajärjestelmään. Kun Niinistö syyttää maan
ylivelkaantumisesta kansalaisia, kuntia, järjestöjä ja valtiota, jotka
Niinistö itse on rahajärjestelmällään pakottanut velkaantumaan, hän
osoittautuu luihuksi vastuunpakoilijaksi ja huijariksi.
Kun
tuota yllä kuvattua rahanlainaamisprosessia katsotaan, niin
ydintapahtumahan siinä on asiakkaan allekirjoitus velkakirjassa. Se
tekee velkakirjasta varallisuutta, ja niin itse asiassa asiakkaan
allekirjoitus luo lisää rahaa maailmaan; pankki vain muuntaa velkakirjan
rahan muotoon ilman että siitä koituu pankille kuluja. Pankki ei siis
lainaa koskaan mitään omaansa. Asiakas rahoittaa allekirjoituksellaan
oman lainansa, joten kukaan lainanottaja ei itse asiassa olisi
velvollinen maksamaan pankeille takaisin yhtään mitään. Ei pankki lainaa
mitään omaansa, eikä se voi esittää mahdollisessa oikeudenkäynnissä
asiakirjaa, että se olisi lainannut jotain omaansa. Tämä, että pankki
vaatii asiakasta maksamaan lainan takaisin, on ryöstö; siinä se vaatii
itselleen varallisuutta, jonka asiakas itse on allekirjoituksellaan
itselleen luonut. Vielä oikeudettomampaa on vaatia velalle korkoa, sillä
eihän pankki todellisuudessa ole lainannut mitään. Koko tämä pankin
pyörittämä huijaus perustuu siihen, että asiakkaat ovat tietämättömiä.
Yllä
sanotun valossa Niinistön vaatimat talouden kuristustoimet ja
leikkaukset ovat naurettavia. Niille ei ole mitään pohjaa. Ne ovat
täysin keinotekoisia. Ainoa ratkaisu on sanoutua irti nykyisestä
tuhoisasta raha- ja pankkijärjestelmästä ja luoda terve raha- ja
pankkijärjestelmä, jossa raha ei ole korollista kuviteltua velkaa
verenimijöille ja tuhoajille. Nykyinen raha- ja pankkijärjestelmä
ainoastaan tuhoaa yhteiskunnat ja ihmisten elämän ja nostaa valtaan
verenimijät, jotka ”lainoillaan” ja niiden ehdoilla (vrt. esimerkiksi
Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto, jotka ovat hirveitä
tuhoamislaitoksia) säätelevät liki koko maailmaa ja nousevat maailman
valtiaiksi väkisin, rahajärjestelmän pakosta. Pankkiirit tuhoavat kenet
haluavat, ja nostavat suosioon ja menestykseen kenet haluavat. He
synnyttävät valtakuntia ja tuhoavat valtakuntia. Kaiken tämän he tekevät
rikollisella raha- ja pankkijärjestelmällään, joka on rahanluontipetos
ja pyramidihuijaus ja jota mm. Niinistö, Soini ja Sailas puolustavat.
Jos
Niinistö, Soini ja Sailas haluaisivat päästä yhteiskunnan
ylivelkaantumisesta ja auttaa Suomea, heidän tulisi vaatia nykyisestä
juutalaisesta raha- ja pankkijärjestelmästä luopumista ja terveen
rahajärjestelmän luomista. Tätä nämä henkilöt eivät tee. Nykyinen raha-
ja pankkijärjestelmä ei voi synnyttää mitään tervettä; se voi vain
tuhota. Ns. ”nousukausikin” on vain velan (”rahan”) määrä kasvua;
tuhoutumista siis. Vaikka kansa uurastaisi kuinka ahkerasti hyvänsä ja
vaikka maaperästämme löytyisi luonnonrikkauksia vaikka kuinka paljon,
tuhoutuminen velkaan jatkuisi entiseen tahtiin (jätän tässä viennin
huomioimatta ja tarkastelen maatamme yhtenä kokonaisuutena). Maan
sisäiset osto- ja myyntitapahtumat, uutteruus, rehellisyys,
luonnonrikkaudet jne. eivät millään tavalla vaikuta liikkeellä olevan
rahan määrään; raha tulee liikenteeseen vain velkana ja poistuu
liikenteestä vain velan poismaksuna + koronmaksuna. On helppo ymmärtää,
että raha- ja pankkijärjestelmämme orjuuttaa ja sitoo koko yhteiskunnan
automaattiseen ja lohduttomaan tuhoon, jota mitkään toimet eivät voi
estää. Koko kansa lamataan kuin köysiin sidottuna tai hirteen
ripustettuna, jokainen, syntymästä kuolemaan. Suomen kansa on
orjuudessa, ja orjuuteen meidät ovat vieneet Sauli Niinistö ja Paavo
Lipponen.
Mikään
Euroopan maa ei kykene koskaan maksamaan kaikkia velkojaan, ei edes
koko Eurooppa, jos Euroopan kansat yhdistetään yhteen. Mitkään toimet
eivät auta, sillä rahajärjestelmä voi vain velkaannuttaa; itse rahahan
on velkaa. Euroopan kansat voivat vain velkaantua yhä syvemmin, ja
Eurooppa sellaisenaan voi vain velkaantua yhä syvemmin. Eurooppa on
juutalaisessa omistuksessa raha- ja pankkijärjestelmän myötä.
Raha-
ja pankkijärjestelmämme on mahtava huijaus, jonka kaikki Euroopan
kansat ovat nielaisseet. Eurooppalaiset on orjuutettu heidän
ymmärtämättä kuinka (rahajärjestelmän luonne on pidetty kansoilta
piilossa). Tuollainen väkisin orjuuttava raha- ja pankkijärjestelmä on
puhdasta ryöstämistä ja tuhoamista, ja se on sekä juutalaisen
kapitalismin että juutalaisen kommunismin ydin. Sen avulla kansat
orjuutetaan ja pidetään juuri ja juuri niin paljon hengissä, että niitä
voidaan jatkuvasti lypsää.
Mitkään
tukitoimet (Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi ERVM [komissio
hankkii rahoituksen pääomamarkkinoilta; nyt siirretty ERVV:hen],
Euroopan rahoitusvakausväline ERVV [30.6.2013 saakka; euroalueen
jäsenvaltioiden yksityinen osakeyhtiö] tai Euroopan vakausmekanismi EVM
[1.7.2013 alkaen; myös yksityinen osakeyhtiö]) eivät mitenkään vähennä
Euroopan kansojen velkaantumista, sillä tukitoimista huolimatta
rahajärjestelmä jauhaa velkaa omaan tahtiinsa. Nuo tukitoimet itsekin
ovat lainoja, joiden takaajiksi vain tulevat muiden maiden
veronmaksajat. Ne ovat pelkkiä velkajohdannaisia, jotka on puettu
tukitoimien kaapuun. ERVV ja EVM ovat roskapankkeja, jotka siirtävät
valtioiden roskalainat eurooppalaisten veronmaksajien maksettaviksi.
Raha-
ja pankkijärjestelmämme on hirvittävä ase, joka tuhoaa kaiken. Se on
paljon vaarallisempi ase kuin mitkään armeijat. Se ei siis ole osa
yhteiskuntaamme; se on kansainvälinen yksityinen rikoshanke. Koska
yhteiskuntamme pyörii vain velan turvin velkaehdoin säädeltynä, kaikki
täällä on päälaellaan ja perverssiä. Olemme juutalaisen pankkieliitin
armoilla, viheliäinen ja kärsivä orjakansa.
Niinistön
tausta osoittaa, ettei kansainvälinen pankkieliitti edes edellytä, että
sen raha- ja pankkijärjestelmän piirissä olevien maiden
valtiovarainministerit tuntevat sen rahajärjestelmän. Niinistöllä ei ole
rahatalouden koulutusta. Hän on oikeustieteen kandidaatti ja
varatuomari. Toimittuaan hovioikeuden viskaalina ja asianajajana hänestä
tuli ensin oikeusministeri Lipposen I hallitukseen (v. 1995) ja sitten
valtiovarainministeri Lipposen I ja II hallitukseen (vuosiksi
1996-2003). Juristista tuli Suomen euroon liittämisen pääarkkitehti.
Vuoden 2003 jälkeen hän toimi vielä Euroopan investointipankin (EIP)
varapääjohtajana vuosina 2003-2007; EIP on EU:n itsenäinen
rahoituslaitos, maailman suurin pankki ja suurin luotonantaja
(mainittakoon, että vuodesta 1978 lähtien tämä Niinistön EIP alkoi
lainata Kreikalle, Portugalille ja Espanjalle). Euroopan
jälleenrakennus- ja kehityspankin jäsenenä Niinistö on toiminut vuosina
1996-2003 (puh. joht. v. 1999-2000) ja Kansainvälisen valuuttarahaston
valuutta- ja rahoituskomitean jäsenenä v. 2000-2001. Kaikki tämä
osoittaa, ettei pankkiirin edellytetä tuntevan rahajärjestelmää, tai
ainakin hänen tulee olla siitä hiljaa. Oikeusasiat ja oikeustaistelut
pankkiirin sen sijaan tulee hallita. Lisäkoulutuksena Niinistöllä on
Bilderberg-ryhmän salainen koulutus v. 1997, vuotta ennen Suomen
siirtämistä markasta euroon valtioneuvoston tiedonantona. Jo
oikeusministerikautenaan (v. 1995) Niinistö totesi, että eduskunnan v.
1994 tekemä päätös EU-jäsenyydestä teki perustuslakiin EMU:n mentävän
aukon, millä hän tarkoitti, että markka voidaan vaihtaa euroon ilman
erillistä eduskunnan säätämää lakia (vaikka eduskunta v. 1994 ponnessaan
tuollaista lakia edellytti). Ehkä siksi Niinistö kelpuutettiin
Bilderberg-kokoukseen v. 1997 ja ehkä siksi juristi kelpuutettiin
valtiovarainministeriksi. Ja ehkä siksi pian presidentiksi?
Kirjoituksensa
viimeisessä kappaleessa Niinistö toteaa, että nyt käydään syvällä ja
että siihen on tyytyminen. Tämä on karmeaa luettavaa. Ongelmien syytä,
väkisin velkaannuttavaa raha- ja pankkijärjestelmää, hän ei halua
poistaa. Mieluummin hän antaa kansan suuresti kärsiä hänen tänne
tuomansa raha- ja pankkijärjestelmän kynsissä.
Tunnoton mies. Ja kunniaton.
Seuraavassa linkkejä kirjoituksiini, joissa olen aiemmin käsitellyt raha- ja pankkijärjestelmäämme liittyviä asioita:
Juutalainen raha - Suomen tuho (klikkaa TÄSTÄ)
Rahajärjestelmämme on pyramidihuijaus (klikkaa TÄSTÄ)
Kaiken tuhoava raha- ja pankkijärjestelmämme (klikkaa TÄSTÄ)
Tie eroon veloista (klikkaa TÄSTÄ)
Velkaa oleminen (klikkaa TÄSTÄ)
Ase, jolla Suomi, Eurooppa ja maailman kansat tuhotaan (klikkaa TÄSTÄ)
SP:n pääjohtaja rikollisen pankkieliitin asiapoikana (klikkaa TÄSTÄ)
Epäpätevä valtiovarainministeri (klikkaa TÄSTÄ)
Huijarijengin Olli Rehn uhkailee suomalaisia (klikkaa TÄSTÄ)
On katsottava raha- ja talousongelmien varsinaiseen syyhyn (klikkaa TÄSTÄ)
Maailman velkaongelmien yksinkertainen ja ainoa ratkaisu (klikkaa TÄSTÄ)
Timo Soinin näennäisratkaisut (klikkaa TÄSTÄ)
Virallinen suositus talousvaikeuksiemme hoitamiseksi (klikkaa TÄSTÄ)
Ylväs marssi tuhoon (klikkaa TÄSTÄ)
Kaari Utrion lausunto ja suomalaisen miehen velvollisuus (klikkaa TÄSTÄ).
Lisäys 7.9.2011: Express.co.uk:n uutisen mukaan (klikkaa TÄSTÄ)
Euroopan keskuspankin juutalainen presidentti Jean-Claude Trichet on
5.9.2011 (päivää myöhemmin kuin Niinistö) sanonut samaa kuin Niinistö
kirjoituksessaan: euroalueen taloudellinen kriisi syvenee.
Sen
sijaan Niinistö jätti sanomatta sen, mitä Trichet lisäksi sanoi:
Euroopan liittovaltio on nyt väistämätön. Euroalueen 17 jäsenvaltion on
pakko muodostaa liittovaltio liittohallituksineen tulevien
taloudellisten kriisien välttämiseksi. Kirjoituksessaan Niinistö totesi
vain: ”Siihen (so. syvällä käymiseen) on nyt tyytyminen.”
Nähtävästi
Niinistön pääsylle presidentiksi on juutalaiselta taholta annettu
vihreää valoa. Niinistön tehtävänä olisi uittaa Suomi juutalaisten
(rahajärjestelmällään) kontrolloimaan Euroopan liittovaltioon. Onhan
Niinistön meriittinä jo Suomen uittaminen automaattisesti
velkaannuttavaan juutalaiseen raha- ja pankkijärjestelmään.
Selvää
kuitenkin on, ettei liittovaltion muodostaminen mitenkään estä sitä,
että alue edelleen velkaantuu väkisin entiseen tahtiin rahajärjestelmän
itsensä pakosta. Tässä vain kehitellään juutalaiskommunistista
maailmantyranniaa, todellista maanpäällistä helvettiä, sitä, mikä on S.
Niinistön, P. Lipposen, R. Sailaksen ja T. Soininkin päämäärä (muutenhan
he vaatisivat väkisin velkaannuttavasta ja tuhoavasta raha- ja
pankkijärjestelmästä luopumista). Nämä herrat ovat kansallisvaltioiden
tuhoamisen ja juutalaisen maailmanvaltion perustamisen kannalla,
kommunisteja siis.
Päivitys 12.9.2011. Sauli Niinistö on Yle Uutisten haastattelussa todennut mm. seuraavaa:
Sauli Niinistö kehottaa hallitusta katkaisemaan velkaantumisen ripeästi. - - Hänen mielestään uusia säästökohteita pitäisi löytää mahdollisimman pian. - - Nyt on vuosi 2011 ja tehdään vain lisää velkaa. - - Niinistökin hyväksyy kohdennetun elvytyksen, mutta se ei poista säästötarvetta. - - hän toivoo, että valtiontaloudessa pyrittäisiin kautta linjan säästäväisyyteen.
Niinistö
siis ikään kuin kynsin hampain puolustaa väkisin, pyramidihuijauksena,
velkaannuttavaa raha- ja pankkijärjestelmäämme eikä tahdo luopua siitä.
Tuossa järjestelmässä "velkaantumisen katkaiseminen" on täysin
mahdotonta; jopa raha itse on siinä velkaa, vieläpä korollista velkaa
(jolloin talous ja yhteiskunta voi toimia vain jatkuvassa
velkakierteessä, muutenhan raha loppuisi). Järjestelmä vie
velkakierteeseen ja tuhoutumiseen väkisin, eivätkä siinä auta
minkäänlaiset säästötoimet (velkaantuminen ei johdu meidän toimistamme).
Säästötoimet ainoastaan kuristavat kansaa kuoliaaksi, kuten näiden
kommunistien tarkoitus onkin. Kaikki lamaantuu, jolloin nämä kommunistit
pystyvät helpommin luomaan tavoittelemansa juutalaiskommunistisen
maailmanvaltion ja sen hirmutyrannian.
Niinistö
ei sanallakaan viittaa siihen, että velkahelvettimme on syntynyt hänen
tänne lanseeraamansa raha- ja pankkijärjestelmän tuloksena, ei velaksi
elämisen halun tai holtittoman taloudenpidon tuloksena. Niinistö jatkaa
kylmäveristä huijaamistaan. Hän on maamme kannalta äärettömän
vahingollinen henkilö, samanlainen kuin Paavo Lipponen. Näiden molempien
tuhoajien röyhkeyttä kuvaa se, että he molemmat pyrkivät presidentiksi.
Ainoa
oikea tie on velkaan perustuvasta raha- ja pankkijärjestelmästä
luopuminen ja terveen kansallisen rahajärjestelmän luominen, jossa kansa
nousee täsmälleen niin suureen hyvinvointiin ja kukoistukseen kuin se
omalla työllään rakentaa ja niin nopeasti kuin se haluaa. Parasiittiä ei
olisi välissä.
Niinistö
ajaa meitä siihen, että korkojen raksuttaessa velkaannumme koko ajan
katastrofaalista vauhtia ja samalla kiristämme vyötämme mahdollisimman
paljon, asetumme siis juutalaiseen hirteen vapaaehtoisesti! Hän todella
on vihollisen asiamies, Suomen kansan petturi! Vyön kiristäminen ei
millään tavalla vaikuta tuohon järjestelmään, joka on automaattisesti
velkaannuttava tuhoamisjärjestelmä.
7.9.2011
7.9.2011
