Tähän artikkeliin sisältyy tapausselostus.
Käsittelen seuraavassa lyhennellen juristi Lawrence Stevensin kirjoitusta "Onko mielisairautta olemassa?", jossa hän osoittaa, että ns. mielisairauden, psyykkisen sairauden tai mielen sairauden takana ei ole mitään biologista poikkeavuutta ja että sen vuoksi mielisairautta ei ole olemassa biologisena asiana. Lisäksi hän osoittaa, ettei psyykkistä sairautta ole olemassa edes ei-biologisena asiana. Hänen mukaansa termiä "psyykkinen sairaus" (ja muita vastaavia nimityksiä) käytetään yksinkertaisesti vain osoittamaan paheksuntaa, sitä, että jotain asiaa henkilön mentaliteetissa paheksutaan, siitä ei pidetä. Stevens on ammatissaan edustanut paljon psykiatrisia "potilaita" oikeudessa, ja hän on julkaissut kirjoituksia psykiatrian eri puolista.
Ensin biologian puuttumisesta. Psykiatrian professori S.S. Kety ja psykobiologian apulaisprofessori S. Matthysse Harvardista totesivat v. 1988:
Puolueeton viimeaikaiseen kirjallisuuteen tutustuminen ei anna toivottua vahvistusta katekolamiiniteorialle eikä pitävää todistusaineistoa siitä, että psyykkisistä sairauksista kärsivien potilaiden aivoissa olisi muitakaan biologisia poikkeavuuksia.Tuo ”katekolamiiniteoria” tarkoittaa teoriaa, että psyykkisten ”sairauksien” takana olisi häiriö aivojen välittäjäaineiden (serotoniinin ja dopamiinin) toiminnassa.
Vuonna 1992 asiantuntijapaneeli totesi USA:ssa psyykkisistä sairauksista:
Tutkimus ei ole tähän mennessä osoittanut millekään näistä sairauksista spesifisiä biologisia syitä - - Psyykkisiä sairauksia luokitellaan oireiden perusteella, koska niille ei ole biologisia osoittimia eikä laboratoriotestejä.Psykiatrian professori Jack M. Gorman sanoo kirjassaan The Essential Guide to Psychiatric Drugs, s. 316:
Emme todellakaan tiedä yhdenkään psyykkisen sairauden syytä.Psykiatrian professori J.S. Maxmen sanoo:
Yleisesti ei tiedetä, että psykiatrit ovat ainoita lääketieteen spesialisteja, jotka hoitavat sairauksia, joilla ei ole mitään täsmälleen tiedettyjä syitä tai hoitoja - - Diagnoosin tulisi osoittaa psyykkisen häiriön syy, mutta koska useimpien mielen häiriöiden etiologia on tuntematon, nykyiset diagnostiset systeemit eivät voi osoittaa niitä.Psykiatri Peter Breggin sanoo kirjassaan Toxic Psychiatry:
Ei ole mitään todisteita siitä, että millään yleisellä psykologisella tai psykiatrisella sairaudella olisi geneettinen tai biologinen komponentti.Insight-lehdessä 28.6.1999 hän sanoo:
Ei ole todisteita siitä, että näitä psyykkisiä sairauksia, sellaisia kuin ADHD (keskittymis- ja ylivilkkaushäiriö), olisi olemassa,ja kirjassa Reclaiming Our Children:
Ei ole olemassa todisteita siitä, että jokin psykiatrinen tai psykologinen sairaus johtuisi biokemiallisesta epätasapainotilasta.David Kaiser toteaa Psychiatric Times -lehdessä v. 1996:
Moderni psykiatria ei ole osoittanut yhdellekään psyykkiselle sairaudelle geneettistä tai biologista syytä.Psykologian professori Elliot S. Valenstein sanoo:
Päinvastoin kuin usein väitetään, mieleltään sairaiden potilaiden aivoissa ei ole havaittu mitään biokemiallisia, anatomisia tai toiminnallisia vikoja,ja:
Ei ole olemassa testiä, jolla voitaisiin todeta elävän ihmisen aivojen kemiallinen tila,ja vielä:
Kun psykiatrit leimaavat lapsen tai aikuisen, he leimaavat hänet oireiden perusteella. Heillä ei ole patologista diagnoosia; heillä ei ole laboratoriodiagnoosia; he eivät kykene esittämään mitään muutosta, joka tukisi näiden psyykkisten "sairauksien" diagnoosia.Psykiatri Loren Mosher sanoo:
Psykiatrisille diagnooseille ei ole päteviä ulkoisia kriteereitä. Yhdellekään psykiatriselle sairaudelle ei ole veritestiä eikä spesifistä anatomista leesiota.Neurologi Fred Baughman sanoo Insight-lehdessä 28.6.1999:
Kaikki ne 5-6 miljoonaa lasta, jotka saavat lääkkeitä ylivilkkauteen, ovat normaaleja. Kansa on saatu uskomaan, että kaikki kipeät tunteet ovat jokin psyykkinen sairaus, ja Amerikan psykiatriyhdistyksen (APA) johto tietää varsin hyvin, että he esittävät ne sairautena, vaikka mikään tieteellinen tieto ei anna vahvistusta yhdellekään psyykkiselle sairaudelle,ja toisaalla:
Psykiatriassa ei ole mitään testiä tai aivokartoitusta, joka osoittaisi, että "psyykkinen häiriö" olisi fyysinen sairaus - - "Depressiossa", "bipolaarisessa häiriössä" tai muussa "psyykkisessä sairaudessa" ei ole havaittavissa mitään fyysistä tai kemiallista poikkeavuutta elinaikana tai ruumiinavauksessa.Neurologian professori Maurice Victor:
Ja miksi näiden lääkkeiden vaikutus viivästyy viikkoja, kun biokemialliset reaktiot ovat liki välittömiä? - - Depressiolle ei ole luotettavaa biologista testiä.Professori Szasz:
Ei ole olemassa veritestiä tai muuta biologista testiä, jolla voitaisiin todeta psyykkisen sairauden olemassaolo tai puuttuminen.USA:n kansallisen mielenterveysinstituutin johtaja Rex Cowdry:
Emme tiedä psyykkisten häiriöiden syitä. Meillä ei ole menetelmiä, joilla "parantaisimme" näitä sairauksia - - Yhdenkään geenin ei ole havaittu olevan minkään psyykkisen häiriön takana - - Ei ole mitään vaurioita, laboratoriotestiä tai aivojen poikkeavuutta, joka osoittaisi psyykkisen sairauden.Lääkäri Ron Leifer kirjoittaa kirjassaan:
Ei ole olemassa biologista epätasapainoa. Kun ihmiset tulevat luokseni ja sanovat: "Minulla on kemiallinen epätasapaino", niin sanon: "Näyttäkää minulle laboratoriokokeenne tulos." Ei ole mitään laboratoriokoetta. Mikä siis on kemiallinen epätasapaino?Psykiatri Joseph Glenmullen sanoo v. 2000:
Lääketieteellä on tiukat kriteerit sille, että jotain tilaa kutsutaan sairaudeksi. - - Meillä ei ole vielä yhdellekään psykiatriselle diagnoosille todistetta syystä tai fysiologiasta,ja:
Yhtäkään väitettä (että psykiatristen tilojen takana olisi biokemiallinen epätasapaino) ei ole osoitettu oikeaksi. Päinvastoin, aina kun sellaisen epätasapainon ajateltiin löytyneen, se osoitettiin myöhemmin vääräksi,ja:
Depression takana ei ole havaittu serotoniinin puutetta - - Kuitenkin potilaiden annetaan usein ymmärtää, että depressiossa nimenomaan olisi kyse serotoniinin puutteesta.Edward Drummond sanoo kirjassaan The Complete Guide to Psychiatric Drugs:
Yhdellekään psykiatriselle sairaudelle ei ole osoitettu biologista syytä - - Ei siis tule hyväksyä sellaista myyttiä, että voisimme tehdä "tarkan diagnoosin".Vuonna 2001 psykologi Bruce Levine kirjoittaa kirjassaan:
Muistakaa, että ADD:lle (Attention deficit disorder), ODD:lle (Oppositional defiant disorder), depressiolle, skitsofrenialle, ahdistustilalle, pakonomaiselle alkoholin ja lääkkeiden käytölle, liikasyömiselle, uhkapelaamiselle tai millekään muullekaan niin sanotulle psyykkiselle sairaudelle tai häiriölle ei ole osoitettu biokemiallista, neurologista tai geneettistä syytä.Edellä jo siteerattu psykiatri Breggin:
Kun mielenterveysammattilaiset viittaavat paikkansa pitämättömiin depression geneettisiin ja biokemiallisiin syihin ja suosittelevat lääkkeitä eivätkä parempien elämäntapojen oppimista, he edistävät psykologista avuttomuutta ja estävät sellaista persoonallista ja sosiaalista kasvua, joka on tarpeen "onnettomuuden" eli "depression" todelliseksi välttämiseksi ja tarkoituksellisen ja onnellisen elämän viettämiseksi.On väitetty, että se, että psyykenlääkkeet "parantavat" (pysäyttävät) psyykkiseksi sairaudeksi kutsutun ajattelun, tunne-elämän tai käytöksen, osoittaa, että psyykkisellä sairaudella on biologisia syitä. Tämä on mieletön argumentti. Psyykenlääkkeet ovat kaikki hermostolle myrkyllisiä aiheuttaen suuremmassa tai pienemmässä määrin yleisen hermostollisen lamaantumisen. Niinpä ne TODELLA lopettavat ei-halutun käytöksen ja saattavat henkisesti lamata ihmisen siinä määrin, ettei hän enää kykene suuttumaan tai olemaan onneton tai "masentunut". Mutta on mieletöntä kutsua tätä ”parantamiseksi” tai "parantumiseksi".
Sitten ei-biologisen syyn puuttumisesta. Jotkut väittävät, että psyykkinen sairaus voi olla olemassa ja se voidaan määritellä "sairaudeksi", vaikka sen takana ei olisikaan biologista poikkeavuutta. Ihmisiä pidetään psyykkisesti sairaina vain kun heidän ajattelunsa, tunteensa tai käyttäytymisensä on vastoin sitä, mitä pidetään hyväksyttävänä, ts. kun muut paheksuvat jotain heissä. On kuitenkin absurdia kutsua jotakin sairaudeksi vain siitä syystä, että emme pidä siitä tai paheksumme sitä. Mielettömyys näkyy mm. siitä, että arvot ovat erilaisia eri kulttuureissa ja että arvot muuttuvat eri aikoina.
Psykologi Nathaniel Branden kirjoittaa kirjassaan:
Yksi psykologiatieteen päätehtävistä on antaa määritelmiä psyykkiselle terveydelle ja psyykkiselle sairaudelle - - Mutta psykologien ja psykiatrien keskuudessa ei ole yksimielisyyttä psyykkisen terveyden tai psyykkisen sairauden luonteesta - ei ole yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä, ei perusmittapuuta, jolla mitata jotain psykologista tilaa. Monet kirjoittajat sanovat, että mitään objektiivisia mittapuita ei voida esittää, että on mahdotonta esittää yleisesti hyväksyttävää psyykkisen terveyden perusmääritelmää. He väittävät, että koska käytöstä, jota pidetään terveenä tai normaalina yhdessä kulttuurissa, voidaan toisessa kulttuurissa pitää neuroottisena tai poikkeavana, kaikki arviointiperusteet perustuvat kulttuuriseen suhtautumiseen.Eräs esimerkki on homoseksuaalisuus. Amerikan psykiatriyhdistys luokitteli sen sairaudeksi DSM-manuaalissaan vuonna 1968, mutta ei enää vuoden 1973 jälkeen. Se poistettiin sairauksien listalta äänestämällä. Näin ei voisi tehdä elimellisten sairauksien kohdalla. Psyykkinen "sairaus" on täysin arvoista, hyvästä ja pahasta, sopivasta ja sopimattomasta, riippuva asia.
Toinen esimerkki on itsemurha. Joissakin kulttuureissa se hyväksytään (hindulaisuus, buddhalaisuus), toisissa itsemurhan tehnyttä tai sitä yrittänyttä pidetään mielisairaana. Edelleen esim. sotatilanteissa epäitsekäs itsemurha (kamikatse-lentäjät Japanissa) on kunniakasta. Yleisesti kuitenkin epäitsekkäistä syistä tehtyä itsemurhaa kunnioitetaan, itsekkäistä syistä tehtyä halveksitaan. Tällöin todellinen asia onkin itsekkyys, ei itsemurha.
Voidaan siis todeta, että "psyykkinen sairaus" on yksinkertaisesti vain poikkeama siitä, mitä ihmiset jossakin kulttuurissa haluavat tai odottavat. "Psyykkinen sairaus" on jotakin ihmisen mentaliteetissa olevaa, josta asiaa arvioiva ihminen ei ensinkään pidä. Kyse on jopa muodista. Ja muoti muuttuu.
Tässä on väärää se, että jollakulla katsotaan olevan psyykkinen "sairaus" tai "häiriö" vain siksi, että hänen pukeutumisensa, käyttäytymisensä, ajattelunsa tai mielipiteensä ei vastaa diagnostikon tai muiden ihmisten käsitystä siitä, millaisia niiden tulisi olla. Ei ole mieltä siinä, että poikkeavaa tai vastenmielisenä pidettyä käyttäytymistä kutsutaan "sairaudeksi" tai oletetaan, että sen täytyy johtua sairaudesta vain siksi, että vallitsevien normien mukaan se ei ole hyväksyttävää. Meidät saa tekemään niin se, että emme tunnista epämiellyttävänä pitämämme ajattelun, tunteiden tai käyttäytymisen todellisia syitä. Kun emme ymmärrä todellisia syitä, luomme myyttejä selittääksemme asian. Nykyisin useimmat uskovat psyykkisen sairauden myyttiin. Tämä on mukavampaa kuin tietämättömyyden tunnustaminen.
Luodessamme psyykkisen sairauden myytin "pääsemme eroon" todellisista ongelmista, jotka meidän täytyisi kohdata. Psyykkiseksi sairaudeksi kutsumamme sopeutumattomuus, huono käytös ja tunnereaktiot eivät johdu "kemiallisesta epätasapainotilasta" tai muusta biologisesta viasta vaan vaikeuksista, joita ihmisillä on erilaisten tarpeittensa tyydyttämisessä ja joihin myös joidenkin ihmisten kohdalla opitut käyttäytymistavat ovat johtaneet. Ne voidaan ratkaista osoittamalla ihmisille, kuinka he saavat tarpeellisiksi kokemansa asiat toteutettua ja kuinka olisi asianmukaista käyttäytyä. Pakkokeinoja on käytettävä silloin, kun on saatava ihmiset kunnioittamaan toistensa oikeuksia. Nämä ovat kasvatuksen ja laillisten pakkokeinojen tehtäviä, eivät lääketieteen tai hoidon.
Itse totean lopuksi: psykiatria ja psykologia ovat luihua pään panemista pensaaseen. Niillä tuhotaan julkeasti lukuisten ihmisten elämä. Psykiatria on pseudotieteenä poistettava lääketieteestä.
KESKUSTELUA JA TAPAUSSELOSTUS
Kriitikko: Entä sitten kun ihminen on ihan oikeasti mielisairas, niin
- Mikä ilmiölle nimeksi
- Kuinka suhtautua asiaan (potilaaseen),
puhutaan nyt vaikka psykoottistasoisesta masennuksesta, katatoniasta, skitsofreniasta, bibolaarisuudesta, harhaisuudesta jne. Eli näistä täydellisen toimintakyvyttömistä ihmisistä.
Mitä tekisit eteesi kannetulle katatoonikolle ? Joka olisi vaikka veljesi.
Vesa I Laurio: Ei ole olemassa mielen "sairautta", on vain elämän ongelmia, jotka tulee selvittää kanssaihmisten/yhteiskunnan kanssa keskustellen tai käytännön järjestelyin. Ongelmien taustalla on stressitila, joka voi olla suuri, ja ongelma on aina mahdollista ymmärtää.
Koska psyyken ongelmat eivät johdu elimellisistä syistä vaan elämän ongelmista, lääkehoito on silkkaa puoskarointia ja taitovirhe. Lääkehoito estää parantumisen, ja henkilö tuomitaan sairauteensa. Psyykenlääkkeet ovat todellakin hermostomyrkkyjä, ja ne tunkeutuvat verenkierron kautta joka ikiseen soluun ihmisessä. Ne vain lamaavat ja jysäyttävät ihmisen pysähdyksiin eivätkä paranna (kuinka voisivatkaan, kun ei ole elimellistä kohde-vikaa, johon vaikutus kohdistuisi). Moni on kuollut psyykenlääkkeiden vakaviin sivuvaikutuksiin, ja lamattuna koko elämä on pilalla. Psyykenlääkkeet ovat vakavaa puoskarointia, johon yhteiskunnan on puututtava.
Puhut siis solvaten, kun sanot jotakuta ihmistä "oikeasti mielisairaaksi". Ei se, että ihmisellä on ongelmista johtuva kauhea stressitila, oikeuta nimittelemään "sairaaksi". Sana "mielisairaus", kuten myös ilmaus "psyykkinen sairaus" jne., on puhdasta solvausta ja ihmisen henkistä tappamista.
Ilmiön nimeksi sopii vaikka "stressitila", "kriisitila", "ongelmatilanne" jne., mutta älä sano kärsivää lähimmäistäsi mieleltään "sairaaksi"! Ihmiseen tulee suhtautua kuten lähimmäisiin yleensäkin.
Ei siis ole kuvaamiasi sairaustiloja. Kenelle tahansa esim. kovassa stressissä tulee aistiharhoja; ilmiö tunnetaan esim. taistelutilanteista sodassa. Tällöin käytös tietenkin muuttuu vastaavasti epäadekvaatiksi. Skitsofrenia on vain joukko oireita (harhat, harhaluulot, epänormaali käytös), joilla on aivan looginen selitys. Esim. Loren Mosher on 1970-luvulla hoitanut ”skitsofreenikkoja” ilman lääkkeitä hyvin tuloksin.
Kun kohtaat näitä ongelmiensa kanssa vaikeuksiin joutuneita ihmisiä, ala puhumaan heidän kanssaan. Kun olet inhimillinen, he vaistoavat sen ja alkavat luottaa sinuun. Ongelma, joka on sisäinen, hyvin arkana koettu asia, tulee vähitellen esiin. Kun se on saatu esiin, se voidaan ratkaista.
Lääkityiltä lääkkeet on vähitellen lopetettava (ei yhtäkkiä, sillä usein tulee paradoksaalisia tilanteen huononemisia, kun välittäjäaineisto yllättäen ja ryöpsähtäen alkaa palautua normaaliksi). Usein lääkkeet jopa pelkästään ovatkin "sairauden" syynä! Ne synnyttävät sairauden!
Olet aivopesumyytin vallassa, uskot perusteettomasti mielen "sairauksiin", vaikka lääketieteessä on tiukat kriteerit diagnooseille. Mikä saa sinut pitämään "skitsofreniaa", bibolaarisuutta (ent. maanis-depressiivisyyttä) jne. sairautena? Tiedätkö, mitä sairaudeksi diagnosoiminen lääketieteessä edellyttää? Ei riitä, että pidät niitä sairauksina. Ei ole sinun asiasi ryhtyä ko. tavalla solvaamaan ja herjaamaan. ”Sairauksilla” on aina looginen, henkilökohtainen syy, eikä se ole sairautta! Asetut vain puolustamaan virallista solvaamissysteemiä.
Tilanne on hälyttävä, koska Valvira (ent. TEO) lukuisissa tehtävissään luottaa sokeasti psykiatriaan/psykologiaan, siis tähän solvaussysteemiin, ja jakelee mielivaltaisia päätöksiä ja mielipiteitä sen nojalla. Kyseessä on aivan todellisesti noituus ja inkvisitio. Tukeutuessaan pseudotieteelliseen psykiatriaan Valvira tuhoaa sekä lääketieteen että potilaat. Aborteissa tehty puolen miljoonan suomalaisen kansanmurha ei riitä sille, sen täytyy päästä tuhoamaan myös solvaamisilla ja hermostomyrkyillä.
Rauno: Et tiedä Vesa vittuakaan. Minä olen sairastanut vaikeaa depressiota ja fobioita. Ilman moittimiasi lääkkeitä olisin haudan pohjalla.
Tuskaisuus oli kova ja lääkkeet helpottivat niitä sekä auttoivat samalla keskittymään ongelmien ratkomiseen.
Hoitavan lääkärin lääkekielteisyys esimerkiksi itsemurhariskissä olevaa depressiopotilasta hoidettaessa ei ole pelkkä hoitovirhe, se on murha. Vai sitäkö ajatkin takaa, että luonto hoitakoon.
Vesa I Laurio: Olet malliesimerkki. Kirjoituksesi puhuu loistavasti puolestaan. Neuvon ratkomaan kirjoituksessasi avoimesti esiin tulevan ongelmasi läheistesi/tuttujesi kanssa, mielellään sellaisten kanssa, jotka ovat kristittyjä (neuvovat tien sielunvihollisen vallasta), ja miksei tälläkin foorumilla kanssani, vaikka mahdollisuudet tässä ovat rajalliset. On hyvä, ettet nyt käytä lääkkeitä ja joudu siten pseudokäsitykseen terveydestä ja ongelmien selviämisestä. Jos näet tuskaisuus on kova ja sitä helpotetaan lääkkeillä, joudutaan ongelman ulkopuolelle ja syntyy näennäisratkaisu itsepetoksen (jota jo lääkkeen otto on) pohjalta.
Suomalaisista suurin osa on samassa tilassa kuin sinä, vale-elämässä ja perkeleen palvonnassa, sillä oma minä, omat voimat, oma ymmärrys ja oma elämä ovat juuri se perkeleen pää; kun ne ovat omat, ne eivät ole Jumalan, ja mikä ei ole Jumalan, se on väistämättä perkeleestä. Perkele makaa rullalla ihmisen sydämessä [ei aivoissa] ja hallitsee sieltä käsin kaikkea ihmisessä, ajatuksia myöten.
Tämä on tulos kirkon luopumuksesta; kirkko on nykyisin vain musta helvetin suuaukko keskellä Suomea.
Kirkko on laskenut kansan susien haltuun, ja kansa taputtaa mielissään. Raamattu sanoo (Ilm. 20:3), että näinä viimeisinä aikoina saatana nimenomaan päästetään vielä vähäksi aikaa irti (eli se ainoa voima, joka hänet sitoo, evankeliumi, tulee hylätyksi).
Luuletko todella parantuneesi tai tulleesi paremmaksi? Ilman Jeesusta Kristusta, syntien anteeksiantamusta? Hän on ainoa tie pois syntiinlankeemustilasta, siis perkeleestä. Tuska on merkki asioiden ristiriidasta, ja sinun tulee selvittää se, ei paeta kemiallisen pakkopaidan keskitysleiriin.
Mitä lääkäreihin tulee, he toimivat tämän kansan korvasyyhyn mukaan, kuten papit.
Ja jos joku tappaa itsensä (ilman lääkkeitä), siitä ei ole vastuussa kukaan muu kuin henkilö itse. Kyseessä on murha, ja se lähtee juuri perkeleen hallitsemasta sydämestä:
Sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat... (Matt. 15:19).Olen vihainen "papeille". He päästävät tämän kansan hukkumaan.
Kuten kirjoituksistani näkyy, masennuslääkkeet eivät – edes teoriassa - voi parantaa masennusta, koska masennus ei ole biologinen, elimistöstä peräisin oleva tila, johon elimellisesti (kemiallisesti) vaikuttavat lääkkeet voisivat vaikuttaa. Se, että masennuslääkkeistä tuntuu olevan "apua", johtuu siitä, että ne lamaavat aivotoimintaa (jo koko ihmistä) aivan yleisesti, ja vaikutus on jonkinlaista anestesiaa (kuten rauhoittavillakin lääkkeillä). Se on yksi nuijanukutuksen muoto tai, jos halutaan, pillerimuodossa tapahtuvan ryyppäämisen tai huumeidenkäytön muoto. Sillä ei ole mitään tekemistä parantamisen tai parantumisen kanssa, päinvastoin, vielä tässäkään vaiheessa ei uskalleta kohdata itse totuutta ja piiloudutaan lääkkeiden taakse, jotka estävät parantumisen, asian selvittämisen. Ei lamattuna asioita selvitetä, vain luullaan selvitettävän. Ollaan iloisia kun voitiin "selvittää" selvittämättä, tyypillinen suomalainen nuljuus.
Toiseksi "psyykkisten oireiden" takana on joskus (ja aika usein, varsinkin lapsilla) fyysinen sairaus, joka vaikuttaa käytökseen ja aiheuttaa "psyykkisiä sairauksia" muistuttavia piirteitä. Esimerkiksi B12-vitamiinin puute aiheuttaa turtumusta, masennusta, levottomuutta, jopa hallusinaatioita. Lapselle saattavat aiheuttaa ”ADHD:n” ("tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö", jota ei sitäkään kuitenkaan ole olemassa; lapset ovat terveitä) oireita joukko fyysisiä tiloja, esim. aivokasvain, elohopea-altistus, allergia (tavallinen; esim. ruoka-allergia), ympäristömyrkyt, lyijymyrkytys, hyönteismyrkyt, varhainen sokeritauti, sydänsairaudet, madot, virus- ja bakteeri-infektiot, pään alueen vammat ja unihäiriöt, ja aikuisetkin saattavat oireilla näistä syistä. Epämukavuus on epämukavuutta. Myös maksasairaudet ja kilpirauhasen sairaudet on muistettava. Monille jo pelkkä pitkäaikaisen sairauden olemassaolo synnyttää masennuksen. Viina ja sen vierotusoireet ovat kaikille ilmeisiä.
"ADHD:n" (jota ei siis lääketieteellisenä sairautena ole olemassakaan) hoitoon määrätyt amfetamiinijohdannaiset vaikuttavat psykooseja ja hallusinaatioita jo hoidon aikana ja lisäksi lääkkeestä luovuttaessa, jolloin on myös huomattavan suuri itsemurhariski. Lisäksi ne aiheuttavat väkivaltaista käytöstä (esim. kouluväkivaltaa), manerismia, masennusta, levottomuutta, tuskaisuutta, unettomuutta ja paranoiaa.
Masennuslääkkeet taas aiheuttavat levottomuutta, paniikkihäiriöitä, ahdistusta, vihamielisyyttä, impulsiivisuutta ja maniaa.
Erityisesti SSRI-masennuslääkkeet (serotoniinin takaisinoton estäjät) kohottavat itsemurhariskiä (jopa 5-vuotias tehnyt itsemurhan!), aiheuttavat levottomuutta, paniikkia, ärtyvyyttä, vihamielisyyttä, impulsiivisuutta, maniaa ja hallusinaatioita.
Henkilö, joka oireilee ko. tavoilla, tulee siis tutkia fyysisten sairauksien poissulkemiseksi, ettei fyysistä sairautta (ja sen heijastumista käytökseen) aleta kriminaalisesti hoitaa hermostomyrkyillä eli "psyykenlääkkeillä". Kuitenkaan psykiatrit eivät suorita potilaille tällaista somaattista (ruumiillista) tutkimusta! Tämä on karkea taitovirhe (vaikkeivät psykiatrit oikeita lääkäreitä olekaan).
Sielun parantamiseen tarvittava voima on vain Pyhällä Hengellä (so. Jumalalla), joka liittyy sanaansa, siis Raamattuun, ja joka on vain Sanasta löydettävissä. Ihmisen sielun sairastuttaa perisynti, synti ja syyllisyys. Ihminen ei kykene millään tavoin poistamaan itsestään syyllisyyttään Jumalan edessä pahoista teoistaan, ajatuksistaan ja sanoistaan. Hän on umpikujassa, helvetin tielle suljettu. Siksi Jumala (Jeesus Kristus) itse sovitti meidät ja ansaitsi meille anteeksiantamuksen omassa ruumiissaan ristillä. Vain usko tähän sijaissovitukseen puhdistaa ihmisen sydämen ja sielun ja tekee hänet terveeksi. Usko on Pyhän Hengen synnyttämä, ja sitten Pyhä Henki jää kristityn sydämeen (perkeleen sijaan), ja siitä seuraa autuus ja terveys:
Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen (Gal. 5:22).Mutta:
Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee (Room. 2:9).Raamattu sanoo, että Jeesus parantaa riivatut (Matt. 4:24), ja hän tekee sen sanallaan (siis Raamatulla):
Ja hän ajoi (riivatuista) henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi (Matt. 8:16).Raamattu valittaa kuningas Aasaa, kun tämä sairastui jaloistaan, ja hänen tautinsa yltyi hyvin kovaksi:
Mutta taudissakaan hän ei etsinyt Herraa, vaan lääkäreitä (2. Aikak. 16:12).Psykiatrit eivät edes ole lääkäreitä. Koska "psyykkisillä sairauksilla" ei ole mitään elimellistä syytä, niitä ei lääketieteellisesti ole olemassakaan. Psyyken "sairaudet" eivät ole lääketieteellisiä sairauksia. Psykiatria on syöpä, joka tuhoaa lääketiedettä (joka hoitaa elimellisiä sairauksia), ja siksi se on kitkettävä lääketieteestä pois. Käyttäytyminen on sosiaalinen asia, ja sen laatu on seuraus suhteesta Jumalaan, kanssaihmisiin ja instituutioihin. Kun suhde Jumalaan Kristuksessa alkaa korjautua, silloin alkaa sen seurauksena korjautua myös suhde muihin ihmisiin (mm. väärät riippuvuudet katkeavat). Synnin tilalle ei saa asettaa "sairautta." Synti on synti.
Rauno: Enpä tiedä Vesa Laurio. Onko asia ihan noinkaan. Minulla oli hyvä lääkäri joka ei tuputtanut lääkkeitä, koska olen itse varsin lääkekielteinen. Esitti vain, ja voi kuule, kyllä rukoilin ja huusin Jumalalta apua.
En tiedä tilani paheni ja kuule kyse ei ollut mistään sisäisistä ristiriidoista.Vaan kuulon, näön keskittymiskyvyn jms.asian menettämisestä helvetillisen pahan olon lisäksi. Oireet viittasivat jossakin määrin myös lievään aivohalvaukseen, niinpä tutkitutin omalla kustannuksellani asian moderneimmilla yksityislääkäreillä ja laitteilla mitä maailmasta löytyy.. Ei löytynyt mitään, vikkaa,vikkaa :) nimittäin fyysistä.
Päädyin vastaanottamaan SRRI tason lääkityksen. Huomautan olen hyvin tarkka ja nirso lääkityksen osalta niinpä ensimmäiset lääkevalmisteet jotka lisäsivät oireita lensivät vesilintujen valtakuntaan (vertauskuvallisesti oikeasti huuskan pönttöön))sellaista oloa kun ei soisi vesilinnuillekaan. Seuraava lääkitys oli napakymppi jo viikon parin kuluttua oloni alkoi kohentua huomattavasti.
Noniin tietenkin arvelin sen johtuvan muista seikoista kuin lääkityksestä ja niinpä lopetin sen välittömästi. Samalla palasivat oireet.
Aloitin siis tuon soveliaan lääkityksen käytön. Oloni kohentui.Näkö palasi entisenlaiselle samoin kuulo.
Tasapaino ongelmat poistuivat.Sydämen rytmihäiriöt poistuivat (paljastuivat paniikkikohtauksiksi myös omarahoitteisessa rasitus ja ekg tutkimuksissa).
Teetin itselleni täydelliset lääkärintarkastukset ja loppulausunnossaan lääkäriaseman tutkivalääkäri loihehti lausumaan, ettei mitään siis kerrassaan mitään fyysistä vaivaa, päinvastoin naureksien kehotti elämään hieman epäterveellisemmin että pääsisin keskivertomiesten kastiin. Minua ei silloin naurattanut, näin ympärilläni pelkkää harmautta.
Lääkityksellä tilanteeni koheni siinämäärin, että pystyin vastaanottamaan hyvää keskusteluterapiaa sekä käymään vertaistukiryhmässä. Tuo viimemainittu pönkitti lujasti romukoppaan joutunutta itsetahtoa, kyseessä oli seurakunnan palvelu joskaan siellä ymmärrettiin olla tuputtamatta uskoa fundamentalistisessa mielessä.
Kuten Vesa tuolla edellä höpötät, että ihmispoloiset jotka sairastuvat olisivat jotenkin enemmän syntisiä kuin muut. Haista pitkä paska, Asia on täysin päinvastoin. Mielenterveysongelmiin sairastuvat useimmiten kiltit,ahkerat ja tunnollisimmat ihmiset, jotka eivät osaa sanoa ei.
Kuten sanottua oikean lääkityksen vastaanottaminen pelasti minut. Siinä mukana saattoi olla Jumalan tahto, joka tapauksessa pelkällä hengenravinnolla näistä tiloista ei selvitä, joistakin kyllä, mutta uskon tietäväni ettei Sinun Vesa tiedoillasi tärkeysjärjestystä pystytä määrittelemään.
Muuttaisit näkemystäsi sallivampaan suuntaan. Koska Jumala tietää kaiken on luultavaa ettei lääkkeitäkään ole ilman hänen tietoaan ja vastoin tahtoaan kehitetty eikä kehitetä.
Psykiatrian tai sieluntieteen kuten ennen sanottiin lääketieteellisestä oikeutuksesta en sano mitään.. Olkoon vaikka NeurologisSomaattista lääketiedettä,, mutta uusien lääkkeiden täsmävaikutuksia tukkeutuneen aivojen välittäjäaineiden vaihduntaan ei vaikeissa tapauksissa tulisi aliarvioida. Kyseessä on vertaannollisesti erääntyyppinen varovainen liuotushoito.
Olen siis tuossa asiassa kanssasi jokseenkin samaa mieltä."mielenterveysongelmissa"Kyseessä on Psykofyysinen tai PsykoNeurologinen oirehtiminen ja mitään PsykoSomaattista tai puhumattakaan yksistään Psyykkistä sairastamista ei ole olemassakaan.Kyseessä on näin ollen ilman mystifiointia elimellinen vaiva johonka primääri toimiva lääkitys tehoaa.
Kyse ei siis ole mistään hemmetin henkisistä ristiriidoista tai uskonmaailmojen paskoista vaan puhtaasti.. Aivotoiminnan häiriöstä tai aineenvaihduntahäiriöstä l. tukoksista.
Sellaista omakohtaisesti tutkittua tietoa kerron uskomustesi lisäpainoksi.
Vesa I Laurio: Menikö sinulta kauankin tällaisen kömpelön sepustuksen tekemiseen? Huolimattomastipa teit, jokainen näkee tällaisen tekeleen läpi. Juttusi on pelkkä keksitty satu. Miksi sinä tänne kirjoitat? Epäilen, että olet lääketehtaan tai psykiatrien asialla, joko itse niiden edustajana tai sitten niitten palkkaamana työkaluna. Siksi tekeleeseesi on vastattava.
Kerrot aikaisemmassa viestissäsi sairastaneesi "vaikeaa depressiota ja fobioita". Kerrot "tuskaisuutesi olleen kova" ja "rukoilleesi ja huutaneesi Jumalalta apua". Sinulla oli pelko "kuulon, näön, keskittymiskyvyn jms. asian menettämisestä helvetillisen pahan olon lisäksi". Näit ympärilläsi "pelkkää harmautta" ja "itsetahtosi oli joutunut romukoppaan". Tästä saa kuvan, että olet ollut kovasti toimintakyvytön ja aloitekyvytön, kyvytön näkemään apua missään.
Sanot sitten, että "lääkkeet helpottivat niitä (depressiota, fobioita, tuskaisuutta)". Kerrot ottaneesi vastaan lääkityksen, jolloin olosi "jo parin viikon kuluttua alkoi kohentua huomattavasti". Kerrot: "Näkö palasi entiselleen, samoin kuulo. Tasapaino-ongelmat poistuivat. Sydämen rytmihäiriöt poistuivat - - Lääkityksen vastaanottaminen pelasti minut."
Mutta yllätys, yllätys: "Itsetahtosi" menettämisestä eli aloitekyvyttömyydestäsi huolimatta olet a) tutkituttanut oma-aloitteisesti ja omalla kustannuksellasi aivohalvausepäilyäsi kaikkein moderneimmilla yksityislääkäreillä (monikko!) ja laitteilla, b) tutkituttanut oma-aloitteisesti ja omarahoitteisesti sydämen rytmihäiriöitäsi rasitus-EKG:ssä, c) teettänyt itsellesi täydelliset terveystarkastukset lääkäriasemalla. Tämä on loistavaa oma-aloitteellisuutta, virkeyttä ja masennuksen puutetta! Ethän sinä lääkityksen aloittamisen jälkeen näitä ole tehnyt, koska olosi oli korjautunut ja oireesi poistuneet ja koit jopa pelastuneesi! Kuka nyt terveenä käymään läpi kaikki modernit lääkärit!
Lisäksi nämä monet lääkärit, tutkittuaan sinua "moderneimmilla laitteilla, mitä maailmasta löytyy", eivät löytäneet sinusta mitään elimellistä vikaa. Sanot: "Ei löytynyt mitään, vikkaa, vikkaa, nimittäin fyysistä". Kerrot lääkäriaseman lääkärin lausuneen, että "ei mitään, siis kerrassaan mitään, fyysistä vaivaa". Kerrot hänen naureksien kehottaneen sinua elämään hieman epäterveellisemmin, että pääsisit keskivertoihmisen kastiin.
Kuitenkin kerrot, että saamasi lääkitys on ollut "erääntyyppistä varovaista liuotushoitoa", koska sillä on ollut "täsmävaikutukset tukkeutuneeseen aivojen välittäjäaineiden vaihduntaan". Sanot masennuksesi olleen "ilman mystifiointia elimellinen vaiva - - kyse oli puhtaasi aivotoiminnan häiriöstä tai aineenvaihduntahäiriöstä eli tukoksesta". Tämän kerrot "omakohtaisesti tutkituksi tiedoksi".
Monet lääkärit monine tutkimuksineen toteavat sinut siis terveeksi kuin pukki, mutta silti toteat kärsiväsi tukkeutuneesta aivojen välittäjäaineiden aineenvaihdunnasta ja että vaivasi on nimenomaan elimellinen vaiva. Lääkärit sanovat, ettei sinulla ole elimellistä vaivaa, mutta sinä sanot, että sinulla nimenomaan on elimellinen vaiva! Et esitä mitään lausuntoa laboratoriotestistä, jolla aivojesi välittäjäainetilaa olisi mitattu. Olisit tehnyt sepustuksesi huolellisemmin. Tässä paljastuu huijauksesi. Olen selvitellyt näillä keskustelufoorumeilla jo useita huijauksia, ja nyt joudun selvittelemään vielä tällaista avutonta huijausta.
Myös kirjoitustesi tyyli paljastaa tekeleesi. Ensimmäinen viestisi on terhakka, täsmällinen ja kieliopiltaan virheetön. Tämä myöhempi viestisi on tahallisen kömpelö, nähtävästi luulet, että avuton kieli lisää uskottavuutta. Kuitenkin paljastat vain huijauksesi.
Tiedät saamasi lääkkeen "SSRI-tason lääkkeeksi". Tavallinen potilas ei tällaista tiedä eikä sellaista lue lääkepurkissa. Myöskään lääkäri ei puhu tällaisin termein potilaalle. Tunnut olevan joistakin termeistä perillä. Siksi epäilen sinua joko psykiatriksi, lääketehtaan edustajaksi tai lääkemainonnan edustajaksi, joka yrittää pimittää tiedon siitä, että lääketieteellisesti "psyykkisiä sairauksia" ei ole olemassakaan, jolloin niitä ei voi lääkitäkään psyykenlääkkein. Edustat tahoa, joka haluaa psyykenlääkkeiden kulutuksen kasvavan ja lompakkonsa täyttyvän yhä uusista seteleistä. Viis potilaista, jotka syövät lääkkeitä turhaan, kärsivät pahoista sivuvaikutuksista, lamaantuvat pystyyn, menettävät elämänlaatunsa ja jopa kuolevat. Toimit vastuuttomasti. Yhdellekään "psyykkiselle sairaudelle" ei ole osoitettu elimellistä syytä. Siksi psykiatria ei kuulu lääketieteeseen.
Olet myös huudellut "Jumalalta apua". Ei sellainen auta mitään. Etkö tiedä, että vain usko Kristuksen sijaissovitukseen tuo sydämeen Pyhän Hengen, joka parantaa sielun ja sydämen? Kyse ei edes ole aivoista vaan sydämestä! Summittainen huutelu tekee vain kurkun kipeäksi.
Eivätkä rasitus-EKG-tutkimukset paljasta sitä, ovatko rytmihäiriöiden syynä paniikkikohtaukset! EKG paljastaa sydämen sähköisiä toimintoja. Tässäkin huijauksesi tulee esiin.
Sinulla on merkillinen käsitys "pelastumisesta". Kerrot lääkityksesi poistaneen oireitasi ja niin olosi kohentuneen. Oireet häviävät myös nuijanukutuksessa. Usein myös viinaa juodessa. Psyykenlääke toimii turruttavana kemikaalina, kuin anesteetti, nukutusaine. Ei se ole paranemista. Päinvastoin, tällöin paraneminen estyy, koska asioita ei voi terveesti selvitellä lamattuna, aivot kemiallisessa pakkopaidassa.
Kerrot myös oireesi alkaneen helpottaa "parin viikon kuluttua." Jos "sairautesi" syy, kuten kerrot, on elimellinen aineenvaihduntahäiriö, niin silloin lääkkeen pitäisi auttaa heti, ensimmäisestä pilleristä lähtien!
Puhut myös "psykoterapiasta". Kuitenkaan mitään "psyykkisiä sairauksia" ei ole lääketieteellisesti olemassakaan, joten ei voi olla olemassa lääketieteellistä "psykoterapiaakaan"! Olet malliesimerkki manipulaatiosta. "Psykoterapiassa" on varsinaisesti kyse keskustelusta, ja silloin se on papillista toimintaa, sielunhoitoa, ei lääketiedettä.
Psykiatrian professori Thomas Szasz sanoo kirjansa "The Myth of Psychoterapy" (Psykoterapia-myytti) 2. painoksen esipuheessa:
Minulle eräs selvimmistä asioista psykiatriassa on ollut se, että psykoterapia on vain puhumista ja kuuntelua. Koska tässä keskustelussa, huolimatta siitä, kuinka mahtipontisesti sitä nimitämme, on kysymys siitä, kuinka ihmisten tulisi elää, on selvää, että psykoterapia on papillista (sielunhoidollista) toimintaa eikä lääketieteellistä.Saman kirjan 1. painoksen esipuheessa hän sanoo:
Itse asiassa ei ole olemassa sellaista asiaa kuin psykoterapia. Aivan kuten psyykkinen sairaus, myös psykoterapia on vain kielikuva ja myytti.Väität minun sanoneen, että "sairastuneet" ovat syntisempiä kuin muut. Näin en ole sanonut. Olen sanonut, että kaikki ovat syntisiä ja että vain usko sijaissovitukseen parantaa sielun synnin ja syyllisyyden umpikujasta. Itse sanot "pelastuneesi" lääkkeillä, hermomyrkyillä! Ja jos sairautesi on elimellinen, miksi käyt paranemassa "vertaistukiryhmässä"?
Kerrot olevasi kiltti. Kilttinä miehenä kirjoitat minulle: "Et tiedä Vesa vittuakaan", "Kuten höpötät ...", "Haista pitkä paska", "Sinun tiedoillasi ei tärkeysjärjestystä pystytä määrittelemään", "Kyse ei ole - - uskonmaailmojen paskoista." Näin kirjoittava henkilö ei ole koskaan kärsinyt "vakavasta depressiosta". Kriisistä selviytynyt ei latele herjauksia. Sellainen on jo jotain oppinut. Kirjoituksesi paljastaa sinun kärsivän henkisistä ongelmista, ja toistan aiemmin esittämäni kehotuksen ryhtyä selvittämään niitä. Eivät sinun aivosi tukossa ole eivätkä ole olleet. Pilkkasi soljuu sujuvasti ja esteettä, kuin vuolas virta.
Tässä tekeleessäsi et ole todistanut mitään. Siinä tulee näkyviin vain massiivinen manipulointihalu ja ilkeämielisyys.
Em. Szaszin kirjan takakannessa British Journal of Psychiatry antaa seuraavan lausunnon:
Szasz laajentaa jo kirjassaan "The Myth of Mental Illness" (Psyykkisen sairauden myytti) esittämäänsä käsitystä, että psyykkisen sairauden käsite on sekä virheellinen että moraaliton; niinpä sellaisen hoitamisen täytyy myös olla moraalitonta. Lisäksi, koska ei ole olemassa sellaista asiaa kuin psyykkinen sairaus, ei voi olla olemassa myöskään sellaista asiaa kuin psykoterapia.Yhdelläkään psyykkisellä sairaudella ei ole elimellistä syytä. Tästä on tämän artikkelin alkupuolella riittävästi puhuttu.
"Ongelma", joka on poikinut nimim. Raunon kirjoituksen, on se, että olen paljastanut huijaukset nimeltä "psyykkinen sairaus” ja "psyykenlääke." Tämä suunnattomasti vaivaa "Raunoa".
Rauno: Voi Vesa Et ole oikein kehityskelpoinen. Väität vakavissasi kirjatiedon ja uskomuksiesi pohjalta ettei depressiota ole olemassa, kehotan tutustumaan sairauden läpikäyneisiin ihmisiin henkilökohtaisesti.
Voisi olla kuitenkin syytä pitää mieli avoimena eikä tuputtaa noita omia uskomuksia, sellaiset ihmiset kun ovat usein herkässä mielentilassa.
Ja saattavat reagoida allekirjoittaneen suorasanaiseen tyyliin moiseen uskonhurmosparantamiseesi.
Sinun päässäsi kiertää näemmä kaikentyyppistä salaliittoteoriaa, kiitos kuitenkin hyvistä titteleistä . Olen juuri se miksi itseäni sanonkin. Lienet huomannut tuolla mainintani lääkekriittisyydestä, siksipä otin niistä kaiken selville, kuten mm. SRRI- ja Dopamiini reseptorit sekä niiden merkityksen.
Käsitykseni mukaan suurin osa lääkkeiden käyttäjistä tekee näin. Paljastitkin ylläolevassa kiihkeässä kirjoituksessa melkoisen tietämättömyytesi koko aihealueeseen.
Toivon että mikäli parempaa kohti tähtäävä idealismisi ei ole aiheesta toiseen hyppivää sosiopaattisuutta niin otat asiasta empiirisesti selvää.
Vesa I Laurio: Taas esität muunneltua totuutta. Masennus on olemassa, tietenkin, mutta se ei ole lääketieteellinen asia. Kaikkihan tietävät, että ihminen masentuu, iloitsee, itkee, nauraa jne. En ole väittänyt, ettei masennusta ole. Olen todennut, että masennuksen ja muiden mielenliikkeiden ala ei kuulu lääketieteeseen. Lääketiede on pidettävä puhtaana psykiatria-syövästä, sillä lääketiede hoitaa ja tutkii elimellisiä sairauksia. Mielen ongelmat kuuluvat sielunhoitoon, papille. Miksi valehtelet koko ajan?
"Psyykkisiä sairauksia" on tutkittu kauhealla innolla kymmeniä vuosia, eikä mitään elimellistä niiden takana ole löytynyt. Kyseessä ei ole "uskomus" vaan tieto. Sen sijaan väite, että psyyken "sairaudet" ovat elimellisiä, on uskomus, jolla ei vähäisintäkään todistusaineistoa takanaan. Sen levittäjät ovat huijareita. Olen esittänyt lukuisten asiantuntijoiden lausunnot, niiden, jotka tietävät, miten asia on.
Depressio hoidetaan paneutumalla siihen syyhyn, joka masentaa. Tulee keskustella osapuolten kanssa ja toimia keskustelun tulosten mukaan. Vieläpä on parasta keskustella täysin kouluttamattomien ihmisten kanssa, sillä kaksoissokkokokeissa on havaittu, että kouluttamattomat saavat parempia tuloksia kuin koulutetut! Psyyken alaan liittyvä koulutus tekee epäihmiseksi, robotiksi, joka ei toimi aidon persoonallisuutensa avulla vaan pakkosyötetyn psykopropagandan avulla. Koulutetut ovat sivussa itse elämästä ja jopa itsestään.
Suhteessa Jumalaan (syyllisyyskysymys) auttaa vain Kristus. Vai voitko antaa lunnaat sielustasi?
Minkähän salaliittoteorian olen esittänyt? Olen vain sanonut, että psyykkisiä sairauksia ei ole olemassa lääketieteellisinä (elimellisinä) sairauksina, mutta silti jotkut röyhkeästi työntävät ihmisiin elimellisesti vaikuttavia lääkkeitä tuhoten niillä ihmisiä. Tämänhän näkee ja tietää jokainen. Lääkkeitä myydään myymällä sairautta, ja se tapahtuu myymällä myyttiä nimeltä "psyykkinen sairaus."
Masentuneet eivät juurikaan "ota asioista selvää." He ovat masentuneita. Tiedätkö ylipäätään, mitä masennus on? Et ole esittänyt itsessäsi oireita sinne päinkään. Ei masentunut ole "lääkekriittinen." Hänelle kaikki on yhtä harmautta.
Loppukaneettisi on tyypillinen suomalaisille (juutalaisille?) keskustelufoorumeille kuuluva herjaus, jota odotinkin. Ettehän te voi kirjoittaa ilman asiaankuuluvaa pilkkaa tai herjaa. Sitä eivät aiheuta masennus eivätkä lääkkeet vaan elävä ja hyvin voiva ilkeämielisyys. Puhun "kiivaasti", koska lääkkeillä tuhotaan ihmisiä surutta, vaikkei edes lääketieteellistä sairautta ole. On vain yhteiselämän ongelmia ja Jumalan suhteen syyllisyysumpikuja.
Psykiatria on heti poistettava lääketieteestä, sillä psyyken sairauksia ei ole olemassakaan lääketieteellisesti. Psykokriminaalit (psyykenlääkkeitä tuottavat lääketehtaat ja niitä määräävät psykiatrit) on asetettava vastuuseen ihmisten tuhoamisesta.
Miksi taas muutit kirjoitustyyliäsi? Vertaa tyyliäsi edellisen kirjoituksesi tyyliin. Tuliko sinusta yhtäkkiä kieliopin osaaja? Ehkä koulujakin käynyt?
Rauno: No hätä. Eipä tässä näemmä mitään hätään ole, kun vielä löytyy noinkin paljon hullumpia.
2.4.2008
